Talossani on mini-emakko

Tai siltä se ainakin näyttää.. Ruokamäärää on pikkuhiljaa hilattu ylöspäin ja se näkyy heti. Sinne katosivat juuri saavutetut kylkiluut, kun vatsa senkun venyy ja vanuu. Toivon mukaan työnimellä "Ölliäiset" kasvavat masussa eikä tämä lihominen ole pelkkää hämäystä.

Merkit hivenen vaikuttaisivat siihen, että niitä Ölliäisiä olisi tulossa.. Neidille uni maistuu normaalia enemmän, ruokaakin saattaa jäädä syömättä (mitä ei ikänä tapahdu) ja hälle on tullunna myös kummallinen läheisyydentarve. Täytyy olla aina kun on mahdollista mahdollisimman lähellä ja liki. Yölläkin hiippailee viereen nukkumaan ja mielellään peiton alle lämpimään.

Ulkona palelee niin vimmatusti, ettei ilman takkia tarkene edes pikku pakkasilla, kun kylmä ilma tunkee lävitse luiden ja ytimien saaden pikku koiran tärisemään horkassa (tai sitten se vain filmaa keräten kaikki säälipisteet kotiin myhäillen tyytyväisenä, että sainpas huijattua).

Että Ölliäisiä odotellen..

Mitä kaapista löytyy -sämpylöiden ohje

(piti tunkea liian monta sämpylää samalle pellille, niin tältähän se sitten näyttää..)

1 pss kuivahiivaa
5 dl vettä
2 tl suolaa
3-4 rkl siirappia
2-3 dl kaurahiutaleita tai leseitä
2-3 raastettua porkkanaa
9-11 dl hiivaleipäjauhoja/vehnäjauhoja
(1dl ruisjauhoja)
0.5dl öljyä/voisulaa

Kaikki ovat noin määriä, lukuunottamatta vettä ja hiivaa. Ruisjauholla saa mukavan rapsakkaan pinnan sämpylöihin. Porkkanat olen raastanu aikaslailla hienoksi raasteeksi ja lisännyt ne taikinaan mehuineen päivineen. Vaihtoehtoisesti öljyn/voisulan voi lisätä myös loppuvaiheessa. Jos ei löydy siirappia, sen voi korvata hunajalla taikka sokerillakin.

Liuota ensin hiiva kuumaan veteen; lisää suola, siirappi, raastettu porkkana ja kaurahiutaleet (sekä ruisjauho).
Sekoita. Lisää arviolta kolmannes jauhoista. Sekoita. Lisää taas sopivasti jauhoja sekä öljy ja eikun alustamaan. Helpoitenhan se kävisi yleiskoneella mutta ellei omista sellaista, niin eikun sormet taikinaan ja vaivaamaan. Tovin väänneltyäsi ja käänneltyäsi taikinaa jätä se kohoamaan vedottomaan ja lämpimään paikkaan liinan alle n.20-30minuutiksi.

Sitten lisää jauhoja ja jatka vaivaamista, kunnes taikina sopivasti irtoilee kulhon reunamilta. Sen jälkeen jaat taikinan kahteen osaan ja pyörittelet niistä pötkylät, jotka jaat mieleisesi kokoisiksi sämpylöiksi, jotka pyörittelet ja nakkaat pellille. Ja pellillä voi antaa vielä kohota 10-15 minuuttia.

Paistetaan 225'C:ssä noin 15-20min, paistoaika riippuu paljolti sämpylöiden koosta.

Kait sitä vois periaatteessa laittaa vaikka sun mitä näihin, porkkanaraasteen tilalle tahi lisäksi. Vaikka aurinkokuivattuja tomaatteja, fetaa, juustoraastetta..

Sämpylöitä ja sirkushuveja

Mikälie viiraus tuli, että pitikin alkaa väsätä sämpylöitä.. Johan tuosta edelliskerrasta onkin aikaa sen verran, ettei edes muista. Löysin hyvän ohjeenkin, jota piti tietennii vähän soveltaa. Tiedä sitten mitä niistä tulee. Ja olihan mulla toki kaksi apuria, Lumikki ja yksi pieni kääpiö tarkastamassa, että varmasti sämpylät onnistuu. Valitettavasti eivät saaneet maistiaisia taikinasta kuin minimaalisen vähän koska mikään hiivataikina ei tee hyvää koiranmassulle. Siitä muistuukin mieleen edesmenneen Alpo-airiksen tempaus, hää päätti hotkaista pöydältä pellillisen verran kohoamassa olleita pullia ja sen jälkeen koiraa vietiinkin aika haipakkaa (ulos oksentamaan). Oksennuksen määrästä päätellen näytti siltä kuin koiraparka olisi niellyt vähintäänkin saavillisen taikinaa. Säästyimmä eläinlääkärireissulta mutta sen jälkeen pullat kohosivat astetta korkeammalla ja valvotun silmän alla.

Yksi pieni kääpiö eli Nakki toivoo, että putoa, putoa, putoa oi yksi makoisa sämpylä..

Mä ottaisin yhden sämpylän kera juuston ja voin

Nakin onni ja autuus

Juuri kun Nakin laihdutuskuuri alkoi tuottaa tuloksia, niin se täytyy lopettaa ja ruokamäärää pikkuhiljaa alkaa nostamaan koska kovin toivomma, että on tulossa pikku-nakkeja :) Ruokamäärän nostamisesta Nakkis ei liene ole pahoillaan, sitähän se on odottanutkin viime viikot lähes "nälkäkuoleman" partaalla. Voi sitä onnea ja autuutta lihapatojen äärellä!

Lumikin kanssa olemma löytäneet aika hyvin kultaisen keskitien ruokamäärissä vaikka vielä löytyy siltäkin vähän laihdutettavaa.. Mutta silmä on kirkas, turkki kiiltää ja töppösissä riittää vauhtia kuin nuoressa neidissä konsanaan vaikka ikäneito alkaa ollakin, niin eiköhän ne humppakahvatkin ajan kanssa lähde.