Ei otsikkoa

Ei kuvia, ei elämää, ei rahaa, ei postauksia.

Ah, kun mä rakastan autoja. Niihin saa upottaa koko elämänsä varallisuuden eikä sittenkään riitä. Kesärengasrahoilla olisin ottanut äkkilähdön, jos toisenkin kauas pois etelään. Joo olishan sitä säästänyt ehkä pari kymppiä, jos olis ottanut Yokohamahumahutan -renkaat mutta enpä sitten ottanut niitä. Ja sitten kun olisit valmis luopumaan siitä rahansyöjä rohjakkeesta, niin kukaan ei sitä huoli.

Kamerastakin loppui patterit ja tililtä rahat ja totesin jälleen kerran, että ei kannata sairastella, ei pidempiä aikoja eikä ainakaan näillä varastoduunarin palkoilla, kun osan sairaslomapalkasta maksaakin Kela eikä työnantaja..

Ja seurauksena Itäisen Suomen matkailusta Nakille tuli ähky. Suu veti ruokaa mutta vatsa ei. Tulee kieltämättä mieleen tämä: http://www.youtube.com/watch?v=NQCwHluBqFc
Pariin kolmeen päivään se ei pystynyt liikkumaan juuri laisinkaan, oli haluton koko elämään ja oli jo vähällä, etten kuskannut sitä eläinlääkärin pakeille kun kuvittelin sen jo tekevän kuolemaa. Mutta pahimman ähkyn mennessä ohitse, Nakkis reippaili lenkeillä jo entiseen malliin, viis vatsanpuruista.

Kesä tulee kohisten ja puut jo vihertää, lämmintäkin on ja ah niin ihanaiset tsirppalinnutkin ovat heränneet talvihorroksestaan "mekastamaan" ikkunan taakse niin ettei varmasti saa nukuttua. Yhdestä herra kukkelikuusta eroon päästiin, niin tilalle tuli sata pienempää.

Että kylläpä olikin taas niin seesteinen ja auvvoinen blogipläjäys, jonka olisi voinut jättää julkaisematta ja odottaa aikaa parempaa kera fantsyykkeleiden kuvajaisten.

Kielletty paikka

Nakkis ei sais sohvalle mennä mutta se tuntuu keksivän milloin mitäkin verukkeita "ettei olisi sohvalla". Kuten jonkun syliin voi aina mennä, koska eihän silloin ole varsinaisesti sohvalla. Tai sohvalle voi mennä, jos siinä on joku viltti. Tai tyynyjenkin päällä on mukava loikoilla..

Mitä? Minäkö sohvalla.. E-een suinkaan!

 Mittää pahhaa en oo ikiinä tehny..

Loppuen viimes kuinka raaskit nakata sohvalta pois pienen mäynäkoinan, joka on aivan väsynyt (tällä erää pyörän vierellä juoksemisesta) ja kuorsaa onnellisena tyynyjen välissä..?

Hampaiden pesua..

Nakin joka viikkoinen hampaiden pesu on taas suoritettu, vanhan tapaturmaisen puutikku äksidentin seurauksena täytyy hampaat pestä vähintään kerran pari viikossa. Koska muutoin toisen takakulmurin juureen kerääntyy ruokaa, joka aiheuttaa pahanhajuista hengitystä.

Nakki itse ei tästä toimenpiteestä välitä ei sitten yhtään. Pakoilu alkaa jo siitä, kun se kuulee lääkekaapin avautuvan ja kun otan sieltä suuvesipullon sekä hammasharjan. Mutta ei auta itku markkinoilla, kun ne hampaat on pestävä vaikka siitä jokaisella kerralla tuleekin tahtojen taistelu.

Että voikin olla voimaa pienellä koiralla vääntää ja harata tassuilla vastaan ja purra hampaita kiinni, etten vaan saisi vahingossakaan hammasharjaa tuikattua suuhun. Ehkä täytyisi olla nakin makuista hammastahnaa, jos se tekisi tästä operaatiosta hivenen helpompaa...

Ja kun toimenpide on ohitse, esitetään niiiiiin loukkaantunutta, että ei mitään järkeä. Ja hetken kuluttua siitä jo kirmataan tuhatta ja sataa kämppää ympäri häntä töttöröllä, kun tajutaan että nyt se on ohitse. Että ota siitä nyt sitte selevää, että onko se hampaiden pesu itse koiralle hyvä vai huono juttu..

Kuullun ymmärtämiskoe

Eräästä koirablogista innostuneena ajattelin kokeilla Nakillakin kuullun ymmärtämiskoetta  ( http://blogit.hs.fi/koirat/2012/04/01/treenisunnuntai/ ). Epäilin vahvasti ettei tämä kovakalloinen metsästyskoira mitään opi, ei ainakaan ihan heti eikä ikinä ponkaise käskystä millekään tuolille lyhyillä tappijaloillaan mutta päinvastoin kävi.

Pöytänä toimi tällä kertaa Nakin päivystysjakkara ja sen se keksi heti. Ja koska meillä ei ollut putkea, niin kokeilimma loikkaamista tuolille käskystä. Eihän se heti onnistunut, kun neiti näpsä Nakki ei ottanut vauhtia mutta vauhdin kanssa loikkasi kuin vanha tekijä ja lopulta ei tarvinnut kuin osoittaa tuolia, niin Nakkis loikkasi sille. Että ehkä se ei olekaan niin pahviaivo kuin mitä olen aina luullut ;)

Joo mää kyl istun "pöydällä" mutta missä se himpskatin luvattu nami on??

Mä oon niin paras kuullun ymmärtämiskokeessa!!



Idätyksiä

Tulevan kesän ilimiselevä merkki on kaikenlaiset idätykset keittiön pöydän kulmalla. Tällä erää on tulollaan tomaattia, porkkanaa, kesäkurpitsaa ja munakoisoa. Ja vielä lähempänä kesää olisi tarkoituksena istuttaa suoraan avomaalle kurpitsaa, pinaattia, erilaisia maustekasveja sekä hernettä. Ajattelimma myös kokeilla punajuurta ja retiisiä. Joten taidan näillä näkymin ensi kesän sekä syksyn olla aikalailla kasvispitoisella ruokavaliolla ja viettää paljon vapaa-ajastani kasvimaatani kitkien..

Viime vuonna kurpitsoitakin tuli enemmän kuin omiksi tarpeiksi ja siten tuttavat ja ystävät joutuivat ottamaan niitä vastaan. Joten on yksi jos toinenkin syönyt talven mittaan kurpitsaa hillokkeina, säilykkeinä, pilkoittuina ja muussattuina.