Tiedoksi niille, jotka eivät tiedä niin jouduin luopumaan olosuhteiden pakosta mamman niin parhaasta mäynäkoinasta Hippulan pennusta, Martasta, ainoasta elävästä muistosta joka siitä jäi.
Ikävä on kova mutta toivottavasti se hellittää ajan kanssa ja toiveissa olisi, että joku päivä pääsisin katsomaan Martsia :)
