Kyläilemässä

Pakataan kissa sekä koira autoon ja suunnataan nokka kohti Hämettä. Kuunnellaan pari tuntia kissan mouruamista takapenkiltä ja yritetään olla hermostumatta, kun radiostakaan ei voi kovin säätää volyymeja kaakkoon että se äänitulva hukuttaisi kissan äänet. Ja Nakkis katsoo parhaimmakseen vain nukkua koko matkan. Helppo matkakaveri siis, toisin kuin eräät.

 Hämeessä odottaa lapsiperhe sekä erittäin kiltti kisu Vilpertti, jonka voisi vääntää vaikka solmuun eikä se sanoisi mitään, niin kiltti se on.

 Mutta mitä sanoo perillä kisipau Hilda Hirmuinen? Murisee ja sähisee kaikille vastaantuleville. Myös maailman kilteimmälle Vilpertille, kun toinen yrittää kaikkensa että Hilda leikkisi sen kanssa. Milloin tulee käpälästä päin näköä ja milloin sähistään, jos se ei auta karkoittamaan ystävällistä pikkukisua pois, niin sitten muristaan ja hyökätään päälle kuin yleinen syyttäjä. Ja mieleen vain tulee, et missä oli se minun rauhallinen Kisipau??

Ja kun Hilda ei leikkinyt, niin sitten Vilpertti härnäsi Nakkia, joka ei pahemmin siitä häiriintynyt eikä menettänyt hermojaan, onneksi :)

Kukaan ei saanut katsoa eikä ainakaan koskea, kun kodin valtiatar kulki häntä pystyssä ympäri taloa varmaan miettien samalla, että ketäs MINÄ nyt voisin komentaa?! Komentelusta sai osakseen myös ihmiset sekä Nakki, jos erehtyi joskus menemään liian läheltä ohitse. Josta olin kyllä kieltämättä hivenen ällistynyt koska kotona se ei komenna minua, ei ainakaan murise tai sähise saati räppää tassulla (jos hiukan tarkennetaan).

Ja jos Hildan ärhentelyt menivät tietyn rajan ylitse, niin Nakkis laukkasi erotuomarin elkein väliin ja pisti pelin poikki. Ja sitten oltiin taas kuin ei mitään olisi tapahtunut aina siihen saakka kunnes joku taas napsahti Hildan päässä ja aloitti komentelun.

Ehkä se oli stressaantunut koska reissun viimeisenä päivänä lapset saivat jopa jo silittää sitä eikä se ärissyt niille. Edistystä siis havaittavissa. Ehkä seuraava reissu Hämeeseen menee paremmissa merkeissä. Siis ainahan voi toivoa sellaista...

Vilpertti

Mademoiselle Hilda Hirmuinen